Vapaakaupungin galleria: Sari Kettunen, David M. Flood ja Mikko-Pekka Hyvärinen

SARI KETTUNEN-KESÄMAAN TARINOITA

Kesämaan tarinoita kuvaa tekstiilitaiteen keinoin tunnelmia ja riemullisia ilmiöitä, joita kesän lämpö ja valo saa aikaan. Näyttely johdattaa katsojan suomalaiseen kesään, joka on kuin kiihkeä ja elämäntäyteinen paratiisi pimeän ja kylmän talven jälkeen. Lempeän polttava aurinko kutsuu meitä antautumaan valolle ja elämälle. Se valaisee nummea, jolla hyvän- ja pahantiedonpuu sekä elämänpuu houkuttelevine hedelmineen kasvavat.

Rakastava auringon valo lankeaa myös lupiineihin, jotka ovat valloitusretkellään autioituvilla pihoilla, tien penkereillä ja joutomailla. Ja mitä olisivatkaan kesämaan tarinat ilman saunaa? Nyt fiilistellään kuumia löylyjä ja saunomisen rentoa tunnelmaa yleisessä saunassa. Valtavan kuuman kiukaan äärellä unohtuvat arjen murheet. Illan tummetessa nautitaan erämaan rauhasta, laineiden liplatuksesta ja metsän huminasta Kalliojärven rannalla. Minua kiehtovat vanhat tarinat ja kansantaide sen eri muodoissa. Niistä välittyy vuosituhansien takaa asioita ihmisenä olemisesta ja kulttuurista. Itse kerron omia tarinoitani lanka langalta kutoen ja kirjoen. Teos saattaa saada alkunsa laulusta, runosta, maisemasta, kohtaamisesta tai vain elämäni vaiheesta.

Seuraan intuitiotani ja kuuntelen tunteitani. Usein työn alla olevan teoksen teeman työstäminen auttaa minua ymmärtämään sen laajemman merkityksen niin itselle kuin sen yhteyden ympäröivään yhteiskuntaan. Ajattelen, että minun henkilökohtaiset kokemukseni ovat skaalattavissa yleisinhimillisiksi kokemuksiksi, jotka välittyvät teoksistani katsojalle. Teen taidetta kangaspuilla kutoen ja kirjoen. Työhuoneeni on Lahdessa. Nautin kankaankudonnan teknisestä puolesta ja tekniikan aiheuttamista rajoitteista, jotka haluan aina voittaa. Näyttelyn teokset olen kutonut vuosien 2019-2022 välisenä aikana. Tahdon jokaisen teokseni olevan sisällöllisesti puhutteleva ja taiturimaisesti toteutettu.

www.sarikettunenart.com
Instagram Sari Kettunen Art
Facebook Sari Kettunen Art
Finnish Designers

The Cage’s Keeper –sarjan valokuvat perustuvat tekemääni tutkimukseen ja henkilökohtaisiin kokemuksiini. Ne kuvaavat yhtiötä sellaisena kokonaisuutena kuin se on laissa määritelty ja yksilönä, jonka tavoitteena on luoda ja kontrolloida sitä, miten nykyajan ihmiset kokevat elämän eri puolia. Kuvissa “yhtiö” esiintyy ihmisen hahmossa kuvaten niitä prosesseja, joilla se kerää ja kontrolloi tietoa. Tähän tietoon perustuen se sitten luo omiin tarkoitusperiinsä sopivia empiirisiä todellisuuksia ihmisten elinympäristöiksi. Kuvat ilmentävät näitä prosesseja sekä nykyaikaiselta että historialliselta kannalta.

Artist’s Statement
David is an image-maker, educator, and researcher whose work centres around the role of images in relationships of power in society, often with a focus on the body and urban space. He uses both constructed and documentary images to demonstrate these relationships. Within the constructed imagery he uses a fictional character called ‘The Cage’s Keeper’ or ‘The Keeper’ for brevity. These images involve a performative process that gestures towards the relationship between space and the body in societies governed by global capitalism. His documentary work centres around examining the intersections of aesthetics, urban space, human geography, and economics within the material and immaterial properties of natural and constructed spaces.

David on valokuvataiteilija, opettaja ja tutkija. Taiteellisessa työssään David käsittelee valokuvan keinoin yhteiskunnan suhdetta ympäröivään maailmaan. Hän käyttää usein fiktiivistä hahmoa nimeltä “The Cage’s Keeper” tai “The Keeper” allegoriana viestiäkseen kuvan, kehon ja tilan suhteesta nykyaikaisessa yhteiskunnassa.

https://www.davidmflood.com/
https://www.instagram.com/davidmflood

Syvennyn näyttelyssäni länsimaalaiseen työetiikkaan, joka ilmenee suomalaisessakin nyky-yhteiskunnassa uskonnonkaltaisena suhteellisen kyseenalaistamattomana osana päivittäistä elämää. Teokseni kuvastavat erilaisia tunteita vapauden kaipuun ja työolosuhteiden välitiloista keskeisimpinä käsitteinä prekariaatti ja taiteilijuutta mahdollistava joutilaisuus. Olen itse työskennellyt useilla eri matalapalkkaisilla aloilla taiteen tekemisen ohella, jota heijastelen esimerkiksi teoksessani Ubi dubium, ibi libertas (Where there is doubt, there is freedom). Maalauksen monet ulottuvuudet ja arkkitehtuuristen piirteiden hajanaiset rakenteet toimivat metaforina prekariaatin arjen tasapainottomuudelle ja epävarmuudelle. Siveltimenvedot muodostavat teoksien kuvapintoihin moninaiset ulottuvuudet, jotka vihjaavat epävarmoista elämän suunnista ja
hajanaisista tulevaisuuksista. Maisemien arkkitehtooniset piirteet rytmittävät kuvia kohti tietämättömiä ja epävarmoja horisontteja.

Pyrin ilmaisemaan näitä tuntemuksia välitiloista maisemilla, joissa yksittäisen työntekijän pienuus ja työympäristön tehokkuutta huokuvat rakenteet kohtaavat. Teokset sisältävät melankolista kuvastoa, mutta myös humoristista lähestymistä ilmaisten toivetta vapautua taiteen tekemiseen muiden alojen palkkatöistä tai epävarmoista tulevaisuuden näkymistä. Toive vapautua arvaamattomuudesta, lyhytjänteisyydestä ja resurssipulasta ilmenee mm. teoksessani Lotto, jonka kuvasto koostuu mm. pullonpalautuskoneen sisuksista. Teoksissa on kyse myös elämän hallinnan tarpeesta ja siihen liittyvistä tunteista.

Teoskokonaisuuden ideointiin vaikutti mm. Antti Nylénin Häviö -kirja, Kulta ry:n artikkelit, Työstäkieltäytyjien käsikirjaa sekä Max Weberin teos Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki. Häviö käsittelee Nylénin oman kokemuksen kautta taloudellista kurjuutta, jossa taiteilijat usein elävät. Kulta ry:n pääsihteerin Rosa Meriläisen kirjoitus Taloudelliset tappiot kulttuurialalla miljardiluokkaa tuo esiin oman näyttelyni kanssa samankaltaista teematiikkaa: “Kulttuuri ja taide on paitsi suosittu harrastus – tilastokeskuksen vapaa-aikatilaston mukaan 83% suomalaisista osallistuu vuosittain kulttuuririentoihin – se on myös yli 100 000 ihmisen elinkeino”.

Työstäkieltäytyjien käsikirjassa useat kirjoittajat pohtivat epätyypillisten ja pätkätöiden luonnetta nyky-yhteiskunnassa. Max Weberin teos syvensi käsitystäni teoskokonaisuutta valmistaessa siitä, miten yhteiskunnassamme työtä on tehtävä kuin se itsessään olisi kutsumus. Omaisuuden hankkiminen ja työnteko nähtiin pikemminkin tapana harjoittaa askeesia ja tavoitella taivaspaikkaa, josta nykyään vallitseva työetiikka on perua. Näinpä näyttelyni teokset tiedustelevatkin protestanttisen työetiikan tarpeellisuutta nyky-yhteiskunnassa tässä fundamentaalisessa muodossaan. Maalausprosessin kautta teokset ovat päätyneet lopulliseen muotoonsa alkuperäisen ideoinnin luota.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus.

Mikko-Pekka Hyvärinen on valmistunut Turun Taideakatemiasta 2020. Hyvärisen teoksia on ollut aiemmin esillä mm. Turun Taidehallilla, Taidemaalariliiton Teosvälityksessä, sekä muutamissa

ryhmä- ja yhteisnäyttelyissä. Hänen teoksensa löytyy Valtion taidekokoelmista. Hyvärisen teokset
ovat hyvin affektiivisesti latautuneita ja rakentuvat visuaalis-tilallisesti suhteessa arkkitehtonisiin rakenteisiin.

https://www.mikkopekkahyvarinen.com/

https://www.instagram.com/mikkopekkahyvarinen/?hl=fi