LUST FOR LIFE IS CHAOS by Milju Pietikäinen ja Matilda Hugo & SOS by Sandy Bee

Elämä on traaginen leikki. Näyttely on kuvaus matkasta hajonneen ja kadonneen identiteetin etsintään vauhdin, manian, kauhun ja ahdingon keskeltä. Töissä näkyy kaaoksen, itsetuhon, elämyshakuisuuden ja ahdistuksen teemoja. Nälkä ja jano elämää kohtaan luo sisäisen kaaoksen, joka leviää rajojensa ulkopuolelle rikkoen toisinaan palasiksi mielen lisäksi ulkoisenkin todellisuuden.

MATILDA HUGO

Teoksillani pyrin tuomaan manian kaaoksen lähelle tulkitsijaa. Suhde maniaan on ristiriitainen; toisissa töissä voi aistia rakkaushuuman sensuellisuutta, kun taas toiset työt julistavat raakaa itsetuhoa. Mielen hauraus on todella läsnä töissä, suuri osa teoksista on maalattu Tampereen Pitkäniemessä osastohoidossa. Syyllisyys, häpeä sekä nurkkaan ajava vauhtisokeus näkyvät teoksissa.

MILJU PIETIKÄINEN

Käsittelen teoksissani samanaikaisesti kaaoksen kauneutta ja karuutta. Totaalinen sekasortoon heittäytyminen voi olla hetkellisesti eufoorista, mutta sillä on tuhoisat seurauksensa. Käsittelen teemaa kauhun elementtien ja ajoittain myös huumorin kautta; teokseni ovat kuin pysäytettyjä hetkiä absurdeista painajaisista. Keskeisin ajatus teoksissani on se, kuinka kaaos tuhoaa, mutta kaaos myös rauhoittaa.

SOS

Sandra Wallin (syntynyt 1994) paremmin tunnettu Sandy Bee:nä, on kotoisin Paraisilta. Hän varttui suomalaisen saariston sydämessä, miljöössä missä kulttuuri ja taide ovat voimakkaasti korostettuja. Itseoppineena, hän alkaa kokeilla ja luoda taideteoksia Pariisin ulkopuolella olevassa työhuoneessaan. Hän kuvailee olosuhteita yhteiskunnastamme joita hän on nähnyt ja kokenut – metrossa ja kadulla. Hänen päämääränsä on korostaa salaisia viestejä yhteiskunnassamme, elämässämme ja ympäristössämme. Sandyn tyyli on lapsellinen, banaali ja helposti tunnistettava. Sandy kutsuu tyyliään sandyismiksi: värit ovat piirretty ääriviivoilla jotka ovat vuorollaan syleilty toisilla eri paksuisilla viivoilla. Hän maalaa miten hän elää, näkee omaa elämäänsä ja ympäristöänsä.

SOS-sarja kertoo yhteiskunnastamme, kokemistani ja näkemistäni asioista, tapahtumista ja tilanteista etenkin Pariisissa. Käsittelen ajankohtaisia aiheita, kuten älypuhelinten vaikutusta jokapäiväisessä elämässä, ihmisarvoa, ilmastonmuutosta, seksismiä, sekä väkivaltaa. Pyrin provosoimaan ja näyttämään taiteeni kautta, mihin suuntaan olemme ihmiskuntana menossa.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisäksi ja siihen liittyen maalaan nuoria ihmisiä, jotka ovat olleet elämässäni läsnä tavalla tai toisella ja vaikuttaneet minuun. Kaksi heistä kuoli nuorena. Koetan maalausteni kautta ymmärtää, miksi he päättivät tehdä niin kuin tekivät. Se on myös tapani kunnioittaa heitä. Nuorten ihmisten itsemurhat ovat kipeitä paikkoja, joista keskustelu koetaan tabuna. Siksi minä aion puhua juuri niistä – uhreja ja heidän läheisiään kunnioittaen.